Talousideologisen valinnanvapauden talousjärjestelmä

Luku 14 – Pohdintoja – Mikä muuttuu?

Kun vertaa elämää Talousideologisen valinnanvapauden talousjärjestelmään siirtymisen jälkeen elämään Suomen nykyisessä talousjärjestelmässä, moni asia tulee muuttumaan. Toiset muutokset ovat enemmän kokemuksellisia, toiset enemmän teknisiä. Ja toki näiden kahden välillä on myös yhteys. Nähdäkseni suurin muutos tulee olemaan se, että kaikkien ihmisten vapaus ja hyvinvointi lisääntyy. Alla esittelen ajatuksiani siitä, mikä muutuu ja millaiseksi muuttuu.

Sisäänrakennettu mahdollisuus millaiseen muutokseen tahansa

Minkä tahansa talousjärjestelmän tärkeimmät osat ovat ihminen ja tuotantomenetelmät. Ne muuttuvat jatkuvasti.

Ihmiset eivät ajattele tai toimi nykyään samoin kuin viisisataa vuotta sitten. Myöskään tuotantomenetelmämme ole samanlaisia kuin viisisataa vuotta sitten. Lienee turvallista väittää, että viidensadan vuoden päästä ihmiset ja tuotantomenetelmät ovat jotain aivan muuta kuin mitä ne ovat nykyään.

Tätä vasten on luontevaa, että talousjärjestelmänkin tulisi olla muuttumiskykyinen. Jos talousjärjestelmä ei muutu ihmisten ja tuotantomenetelmien mukana, se muuttuu nopeasti ja enenevissä määrin ihmisen ja tuotantomenetelminen kehitystä jarruttavaksi tekijäksi.

Talousideologisen valinnanvapauden talousjärjestelmä on erittäin muuttumiskykyinen. Se toimii riippumatta siitä, minkälaisia talousideologisia valintoja ihmiset kulloinkin tekevät. Siihen on sisäänrakennettu mahdollisuus millaiseen muutokseen tahansa. Siksi se vastaa siihen tarpeeseen, minkä ihmisen ja tuotantomenetelmien jatkuva muutos luo talousjärjestelmälle.

Nykytilanne

Suomen nykyinen talousjärjestelmä pysyy pystyssä tai kaatuu sellaisena kuin se on. Sitä voidaan hieman hienosäätää ja virittää, mutta muuttumaan se ei pysty. Jos puolet suomalaisista valitsee ryhtyä elämään ilman rahaa ja kilpailua, Suomen nykyinen talous-järjestelmä kaatuu.

Täystyöllisyys

TVT mahdollistaa täystyöllisyyden.

Se ei takaa sitä, sillä siinä täystyöllisyys riippuu viimekädessä ihmisten tekemistä valinnoista. Jos yhden talousideologian mukaan toimiminen ei mahdollista täystyöllisyyttä, sen rinnalla olevan toisen talousideologian mukaan eläminen saattaa mahdollistaa sen. Tällaisessa tilanteessa täystyöllisyys kuitenkin edellyttää, että ihmiset ovat valinneet elää tuon toisen(kin) talousideologian mukaan.

Nykytilanne

Nykyisessä talousjärjestelemässämme täystyöllisyys ei ole mahdollista edes teoriassa. NAIRU-teorian mukaan alhainen inflaatio ja alhainen työttömyys eivät ole mahdollisia yhtä aikaa. Alhainen työttömyys – eli alhainen työvoiman tarjonta – saa aikaan palkkojen nousun, kun työnantajat kilpailevat niukasta työvoimasta. Palkkojennousu siirtyy hintoihin. Hintojen nousu eli inflaatio taas vähentää niin ulkomaista kuin kotimaistakin kysyntää ja sitä kautta myös työpaikkojen määrää.

Lisäksi julkinen valta pitää korkeaa inflaatiota haitallisena. Siksi se puuttuu siihen raha- ja finanssipolitiikan keinoin. Kun inflaatio on korkea, valtio vähentää investointejaan ja keskuspankki nostaa korkoa. Molemmat toimenpiteet vaikuttavat inflaatioon laskevasti, mutta samalla ne myös vähentävät työpaikkojen määrää ja lisäävät työttömyyttä. Näin valtio ja keskuspankki toimivat aktiivisesti lisätäkseen työttömyyttä, sillä ne pitävät suurta inflaatiota suurempana haittana kuin suurta työttömyyttä. (1) (2)

Yksilönvapaus, autonomia, tasa-arvo, hyvinvointi ja tuottavuus

Talousideologinen valinnanvapaus lisää jokaisen ihmisen yksilönvapautta, autonomiaa ja tasa-arvoa. Nämä sellaisenaan tuottavat yksilöille ja sitä kautta yhteiskunnalle lisää hyvinvointia.

Vapaa, autonominen, tasa-arvoinen ja hyvinvoiva ihminen mm. tekee töitä enemmän ja laadukkaammin, oppii asiat syvemmin ja on luovempi kuin ihminen, jonka elämä näyttää päinvastaiselta. (3) (4) Tällä on luonnollisesti vaikutusta myös kansantalouden tuottavuuteen. Motivaation näkökulmasta tarkasteltuna Talousideologisen valinnanvapauden talousjärjestelmä on tuottavampi kuin mikään yhden talousideologian talousjärjestelmä.

Nykytilanne

Suomen nykyisessä talousjärjestelmässä valtio painostaa ja käytännössä pakottaa kansalaisensa elämään Raha- ja kilpailutaloudessa.

Jos ihminen valitsee elää, tehdä työtä ja kuluttaa oman talousideologiansa mukaan ja tuo talousideologia sattuu olemaan sellainen, missä ei käytetä rahaa, palkkioita eikä taloudellista kilpailua, ihmisen on käytännössä mahdotonta tulla toimeen. Hänestä tulee pian toimeentulotuen asiakas. Tällöin toimeentulotuen maksaja ryhtyy uhkailemaan häntä taloudellisella väkivallalla ja myös toteuttaa uhkauksensa, ellei hän ala tehdä työtä markkinatalousideologian mukaisesti rahaa vastaan tai edes hae rahaa vastaan tehtävää työtä. Taloudellisella väkivalla uhkaamalla ja taloudellista väkivaltaa käyttämällä valtio yrittää saada ihmisen tekemään töitä hänelle vieraan talousideologian parissa sen sijaan, että se yrittäisi yhdessä ihmisen kanssa etsiä keinoja, kuinka hän voisi elää, tehdä työtä ja kuluttaa oman talousideologiansa mukaan osana yhteiskuntaa. (5)

Suomessa verot on maksettava euroilla. Veroja ei voi maksaa demokraattisemmalla ja tasapuolisemmalla rahalla kuin euro eikä veroja voi maksaa työllä.

Mm. tällaisilla talouteen liittyvillä rakenteellisilla keinoilla ja aktiivisella toiminnalla Suomi nykyään harjoittaa talousideologista epätasa-arvoa ja syrjintää.

Rauha

Talousjärjestelmä, jossa on talousideologinen valinnanvapaus on valtava rauhanprojekti. Kenenkään ei tarvitse sotia, jotta voisi elää oman talousideologiansa mukaan.

Talousideologinen valinnanvapaus ei tarkoita sitä, että koko talousjärjestelmä näyttää samalta kuin yhden yksittäisen ihmisen talousideologinen valinta. Talousideologinen valinnanvapaus tarkoittaa sitä, että jokaisen yksittäisen ihmisen elämä näyttää niin paljon hänen tekemältään talousideologiselta valinnalta kuin on mahdollista silloin, kun kenenkään toisenkaan talousideologista valinnanvapautta ei ole loukattu.

Nykytilanne

Kaikki muut maailmanhistorian tuntemat talousjärjestelmät – mukaan lukien Suomen nykyinen – ovat yhden ideologian talousjärjestelmiä. Niissä kaikki ihmiset painostetaan tai pakotetaan elämään sodan, sisällissodan tai vaalit voittaneen ihmisen tai ihmisryhmän talousideologian mukaan.

Ihmisellä on psykologinen tarve olla vapaa ja päättää itse elämästään. Tarpeen määritelmään kuuluu, että sen tyydyttymättä jäämisellä on negatiivisia psyykkisiä seurauksia ihmiselle. (6) (7) Toisaalta tarpeen tyydyttäminen johtaa hyvinvointiin ja tyydytykseen. On selvää, että kaikki ihmiset eivät pysty koko ajan alistumaan siihen, että yksi tai useampi heidän tarpeistaan jää tyydyttymättä toisten ihmisten toiminnan seurauksena.

Kun yksi ihmisryhmä haluaa painostaa, pakottaa ja syrjiä toista ihmisryhmää ja kun tuon toisen ryhmän ihmisillä samaan aikaan on tarve olla vapaa, autonominen ja tasa-arvoinen, on konfliktinkin riski kasvanut. Siksikin on tärkeää elää rinnakkain niin, että kunnioitamme toisiamme sellaisena kuin olemme, emmekä yritä pakottaa toisiamme yhteen muottiin.

Palkkatyönantajan ja palkkatyöntekijän valtasuhde

Raha- ja kilpailutaloudessa työn kysynnän ja tarjonnan vaihtelut saavat aikaan sen, että välillä palkkatyönantaja on vahvemmassa neuvotteluasemassa kuin palkkatyöntekijä ja välillä tilanne on päin vastoin, kun he sopivat palkoista ja muista taloudellisen yhteistyön ehdoista.

Koska jokaisella R&K:ssa elävällä ihmisellä on jatkuvasti mahdollisuus ryhtyä elämään Jaetaan-taloudessa, sen enempää palkkatyönantajan kuin palkkatyöntekijänkään ei ole pakko alistua sellaisiin yhteistoiminnan ehtoihin, joiden mukaan hän ei halua toimia.

Jos palkkatyönantaja kokee, että palkkatyöntekijä riistää häntä, hän voi lopettaa yrityksensä ja ryhtyä elämään Jaetaan-taloudessa. Jos taas palkkatyöntekijä kokee, että palkkatyönantaja riistää häntä, hän voi irtisanoa itsensä ja ryhtyä elämään Jaetaan-taloudessa.

Voi olla, että Talousideologisen valinnanvapauden talousjärjestelmässä Raha- ja kilpailutalouden pelisääntöjä voidaan vapauttaa paljonkin siksi, että kenenkään ei ole pakko osallista peliin. Jos joku ei pidä sovituista säännöistä, hän voi hypätä pelistä pois. Tämä saattaa johtaa myös siihen, että Raha- ja kilpailutalouden toimijat vapaaehtoisesti sopivat säännöistään paljon pehmeämmät kuin mitä ne nykyään ovat, koska muuten juuri kukaan ei halua toimia R&K:n puitteissa.

Nykytilanne

Suomen nykyisessä talousjärjestelmässä kaikki ihmiset elävät sen talousideologian mukaan, mihin demokraattinen enemmistö on päättänyt kaikki ihmiset painostaa – ja käytännössä pakottaa. Kilpailun sääntöihin tyytymättömän on jatkettava taloudellista kilpailua muodossa tai toisessa silloinkin, kun sen säännöt tai itse taloudellinen kilpailu sinänsä ovat hänelle haitallisia.

Ekologinen kestävyys

Eri talousideologiat ovat erilaisia suhteessa siihen, kuinka ekologisesti kestäviä ne ovat. Talousideologinen valinnanvapaus mahdollistaa sen, että ihmiset voivat valita elää ekologisesti kaikkein kestävimmän mahdollisen talousideologian mukaan. Ihmiset voivat valita elää myös ekologisesti vähemmän kestävän talousideologian mukaan. Kaikkien mukaan hyväksyttyjen talousideologioiden tulee kuitenkin olla ekologisesti kestäviä vähintään tiedeyhteisön määrittämien minimivaatimusten mukaan.

Nykytilanne

Suomen nykyisessä talousjärjestelmässä kaikki ihmiset elävät sen talousideologian mukaan, mihin demokraattinen enemmistö on päättänyt kaikki ihmiset painostaa. Vaikka ekologisempia talousideologioita on olemassa, käytännössä kukaan ei voi elää niiden mukaan. Vain poikkeusyksilöt voivat hypätä käytössä olevan talousjärjestelmän ulkopuolelle ja elää siellä ekologisesti kestävämpää elämää kuin mitä nyt käytössä olevan talousjärjestelmän sisällä on mahdollista.

Motivaatio Talousideologisen valinnanvapauden talousjärjestelmässä

Talousideologisen valinnanvapauden talousjärjestelmässä jokainen ihminen on vapaa valitsemaan, minkä talousideologian mukaan toimii. Tällöin hän todennäköisesti valitsee toimia sen talousideologian mukaan, joka vastaa hänen uskomuksiaan siitä, millainen taloudellinen yhteistyö on vapainta, tasa-arvoisinta, oikeudenmukaisinta ja käytännössä toimivinta. Tällöin hän myös todennäköisesti valitsee toimia sen talousideologian mukaan, joka on hänen arvojensa mukainen.

Tällöin hänen autonominen motivaationsa on korkeampi kuin missään yhden talousideologian talousjärjestelmässä, jossa jokaisen on toimittava diktaattorin tai demokraattisen enemmistön päättämän talousideologian mukaan riippumatta siitä, minkä talousideologian mukaan kukin haluaa elää.

Jos ihmisen uskomuksia vastaavaa talousideologiaa ei ole olemassakaan, eikä hän siten voi valita sellaista, hän on vapaa kehittämään uuden, itselleen paremmin sopivan talousideologian. Kun se on valmis, täyttää laatuvaatimukset ja liitetty Talousideologisen valinnanvapauden talousjärjestelmään, hän voi toimia sen mukaan osana Talousideologisen valinnanvapauden talousjärjestelmää.

Motivaation näkökulmasta Talousideologisen valinnanvapauden talousjärjestelmä on siten tuottavampi kuin mikään yhden talousideologian talousjärjestelmä.