Talousideologisen valinnanvapauden talousjärjestelmä

Luku 11 – Taloudellinen yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten toimijoiden välillä

Se, miltä Talousideologisen valinnanvapauden talousjärjestelmässä elävän valtion kotimaisten toimijoiden taloudellinen yhteistyö ulkomaisten toimijoiden kanssa näyttää, riippuu:

kotimaassa:

  • kuinka monta ihmistä elää minkäkin talousideologian mukaan
  • minkälaiset yhteistoiminnan ehdot mukana olevien talousideologioiden edustajat yhdessä valtion kanssa ovat kulloinkin sopineet

ulkomaisen toimijan kohdalla:

  • mikä talousjärjestelmä on käytössä valtiossa, jossa ulkomainen toimija toimii (markkinatalous, sosialismi, Talousideologisen valinnanvapauden talousjärjestelmä jne.)
  • jos heillä on käytössä Talousideologisen valinnanvapauden talousjärjestelmä niin:
    • kuinka monta ihmistä elää minkäkin talousideologian mukaan
    • minkälaiset yhteistoiminnan ehdot kyseisen maan mukana olevien talousideologioiden edustajat yhdessä valtion kanssa ovat kulloinkin sopineet.

Kun suurin osa kotimaisista toimijoista on valinnut elää markkinataloudessa ja valtiossa, jossa ulkomainen toimija toimii on käytössä markkinatalous:

Taloudellinen yhteistyö on samanlaista kuin kotimaisten toimijoiden nykyinenkin taloudellinen yhteistyö ulkomaisten toimijoiden kanssa; kaupankäyntiä ja kansainvälistä taloudellista kilpailua. Kotimaiset toimijat eivät saa merkittävää hintakilpailuetua Talousideologisen valinnanvapauden talousjärjestelmästä suhteessa muihin maihin, sillä suurin osa kotimaisista toimijoista toimii kotimaassakin markkinataloudessa eli siis samalla tapaa kuin ulkomainenkin toimija.

Kun suurin osa kotimaisista toimijoista on valinnut elää jaetaan-taloudessa ja valtiossa, jossa ulkomainen toimija toimii on käytössä markkinatalous:

Tästä syntyy hintakilpailuetua kotimaisille toimijoille suhteessa ulkomaisiin toimijoihin.

Esimerkiksi jos jaetaan-tuottajayhteisö saa kaikki tuotannossaan tarvitsemat hyödykkeet toiselta jaetaan-toimijalta, sille ei tule tuotannosta lainkaan rahallisia kustannuksia. Tällä voitetaan kaikki hintakilpailut.

R&k:n yritykset ja palkansaajat taas maksavat hyvin pieniä veroja jaetaan-ihmisten hoitaessa suuren osan valtion ja kuntien tehtävistä ilman rahaa. Tämä luo merkittävää hintakilpailuetua kotimaisille r&k:n yrityksille.

Tällöin vapaa hintakilpailu kotimaisten ja ulkomaisten toimijoden välillä ei ole reilua kotimaisten toimijoiden toimiessa eri säännöillä kuin ulkomaiset toimijat. Tällöin ulkomaiden kanssa sovitaan valtiotasolla taloudellisen yhteistoiminnan ehdot, jotka sopivat sekä kotimaisille että ulkomaisille yhteistyökumppaneille ja jotka hyödyttävät kaikkia.

Kun myös ulkomainen toimija toimii valtiossa, jossa on käytössä Talousideologisen valinnanvapauden talousjärjestelmä:

Taloudellisen yhteistoiminnan ehdot sovitaan sellaiseksi, että kaikki ovat tyytyväisiä. Sopimuksien sisältöön vaikuttaa se, kuinka monta ihmistä kussakin valtiossa elää minkäkin talousideologian mukaan ja minkälaiset yhteistoiminnan ehdot kunkin maan mukana olevien talousideologioiden edustajat yhdessä valtion kanssa ovat kulloinkin sopineet.

Suomi – positiivinen tulevaisuuden skenaario

Suomi on valinnut Talousideologisen valinnanvapauden talousjärjestelmän demokraattisesti ja vähemmistöjä kunnioittaen. Yhteistyössä ulkomaisten toimijoiden kanssa se pyrkii aina lopputulokseen, johon kaikki ovat tyytyäisiä ja joka hyödyttää kaikkia. Siksi ulkomaat niin valtiotasolla kuin yksityisten toimijoiden puolesta ovat hyväksyneet suomalaisten valinnan ja haluavat tehdä heidän kanssaan taloudellista yhteistyötä, vaikka Suomi toimii erilaisessa talousjärjestelmässä kuin ulkomaat.

Lähes kaikkia ulkomaita kiinnostaa nähdä, kuinka Talousideologisen valinnanvapauden talousjärjestelmä toimii käytännössä. Jos se heidän mielestään luo tehokkaammin hyvinvointia kuin heidän nykyinen talousjärjestelmänsä, suurin osa ulkomaista on valmis ottamaan sen myös omaksi talousjärjestelmäkseen.

EU:ssa on sovittu erityissäännöt, joiden mukaan EU-maat tekevät taloudellista yhteistyötä Suomen kanssa. Nämä erityissäännöt ovat pysyvä ratkaisu. EU pitää Suomen talousjärjestelmää kiinnostavana. Se suhtautuu siihen paitsi hyväksyttynä vallitsevana asian tilana, myös EU-tason kokeiluna ja tutkii kahta tulevaisuuden skenaariota: toisessa osa muistakin EU-maista kuin Suomi ottaisi Talousideologisen valinnanvapauden talousjärjestelmän käyttöön, toisessa siitä tulisi koko EU:n virallinen talousjärjestelmä.

Suomi – negatiivinen tulevaisuuden skenaario

Markkinataloudessa toimivat ulkomaat eivät talousideologisista syistä halua tehdä taloudellista yhteistyötä Talousideologisen valinnanvapauden talousjärjestelmässä toimivan Suomen kanssa. Kaikki Suomen merkittävät kauppakumppanit ovat joko laittaneet Suomen kauppasaartoon tai asettaneet sille kaikkiin tärkeisiin vientituotteisiin sietämättömän korkeat tullit.

EU:ssa ei ole päästy sopimukseen Suomen ja muiden EU-maiden taloudellisen yhteistyön säännöistä. EU on määrännyt Suomelle toistuvasti suuria sakkoja ja EU:n päätöksellä muut EU-maat ovat laittaneet Suomen kauppasaartoon.

Nämä toimet pakottavat taloudellisesta yhteistyöstä ulkomaiden kanssa riippuvaisen Suomen takaisin markkinatalouden ja sosialismin sekatalouteen sekä käyttämään painostuskeinoja omia kansalaisiaan vastaan, jotta he kaikki toimisivat juuri tämän talousideologian puitteissa.

Ratkaisu negatiivisen skenaarion ongelmiin

Skenaario 2:n välttääkseen Suomi aloittaa tiedottamisen ja neuvottelut hyvissä ajoin ennen siirtymistään Talousideologisen valinnanvapauden talousjärjestelmään.

Se viestittää kaikille valtioille ja merkittävimmille yksityisille toimijoille ulkomailla, mistä kyseisessä talousjärjestelmässä on kysymys sekä miten ja miksi se aikoo siihen siirtyä. Suomi viestittää, että sen pyrkimyksenä on kaikkia hyödyttävä taloudellinen yhteistyö ulkomaisten toimijoiden kanssa ja että se ei aio hyödyntää erilaisen talousjärjestelmän mahdollisesti tuottamia hintakilpailuetuja taloudellisessa yhteistyössään ulkomaisten toimijoiden kanssa.

Samalla Suomi aloittaa keskustelut ja konkreettisten sopimusten hiomisen ulkomaiden kanssa siitä, kuinka taloudellista yhteistyötä tehdään kunkin valtion ja sen sisällä toimivien yksityisten toimijoiden kanssa.